Mikä osaamisen työmuoto sopii sinulle? Työsuhde, interim, fractional, konsultti, freelancer, advisor vai hallitustyö

Jos olet tehnyt kaksikymmentä vuotta töitä talousjohtajana ja ainoa tapa, jolla osaat myydä osaamistasi, on hakea seuraavaa talousjohtajan työpaikkaa, olet saattanut rajata itse omat mahdollisuutesi murto-osaan.

Sama koskee markkinointipäälliköitä, henkilöstöjohtajia, insinöörejä, projektipäälliköitä ja käytännössä kaikkia muitakin osaajia. Olemme tottuneet ajattelemaan osaamistamme ammattinimikkeiden ja työtehtävien kautta, jolloin myös seuraavaa uramahdollisuutta etsitään helposti samalla logiikalla. Kun nykyinen työ päättyy tai haluamme urallemme muutosta, lähdemme etsimään tehtävää, johon aikaisempi kokemuksemme sopisi.

Mutta entä jos koko lähtökohta on väärä? Yritykset eivät tarvitse ammattinimikkeitä vaan osaamista, jolla ne saavat tarvitsemiaan asioita aikaan. Yritys voi tarvita talousjohtamisen osaamista ilman tarvetta palkata kokoaikaista talousjohtajaa, markkinoinnin kehittämistä ilman omaa markkinointipäällikköä tai tuotannon johtamisen kokemusta ilman pysyvää tuotantojohtajan tehtävää.

Tästä syystä oman osaamisen hyödyntämistä ei kannata rajata pelkästään työsuhteeseen, mutta ei myöskään interim-, fractional-, konsultti- tai freelancer-työhön vain siksi, että jokin niistä sattuu kuulostamaan houkuttelevalta.

Sopiva työmuoto löytyy vasta, kun ymmärrät, mitä osaamista sinulla on, mihin yritysten tarpeisiin sillä voidaan vastata ja millä tavalla osaamisesi kannattaa tuoda asiakkaan käyttöön.

Tässä artikkelissa käyn läpi, miten tätä kannattaa lähestyä käytännössä ja miksi työmuodon valitseminen ensimmäisenä voi johtaa siihen, että jätät suuren osan oman osaamisesi kaupallisista mahdollisuuksista kokonaan hyödyntämättä.

1. Lopeta osaamisesi tarkasteleminen pelkän ammattinimikkeesi kautta

Otetaan esimerkiksi henkilö, joka on työskennellyt kaksikymmentä vuotta metsäteollisuuden tuotannon kehittämisessä. Hän saattaa ajatella olevansa metsäteollisuuden ammattilainen, jonka pitäisi seuraavaksi löytää uusi työpaikka toisesta metsäteollisuusyrityksestä. Mutta kun hänen osaamistaan lähdetään tarkastelemaan tarkemmin, huomataan, että hänellä saattaa olla kokemusta monimutkaisten tuotantoprosessien johtamisesta, energiatehokkuuden parantamisesta, tuotantohäiriöiden vähentämisestä, kunnossapidon kehittämisestä, investointien toteuttamisesta ja turvallisuuskriittisen toiminnan johtamisesta.

Nämä ovat aivan eri asioita kuin ammattinimike tai toimiala, jolla hän on työskennellyt. Ja mikä vielä tärkeämpää, samoja osaamisia voidaan tarvita myös muualla. Esimerkiksi energia-alalla, prosessiteollisuudessa tai datakeskusten toiminnassa voi olla tarpeita, joihin osa tästä kokemuksesta soveltuu.

Tämä ei tietenkään tarkoita, että metsäteollisuuden asiantuntija voisi siirtyä suoraan mihin tahansa datakeskuksen tehtävään. Toimialan erityisvaatimukset, teknologiat ja mahdolliset pätevyydet pitää tunnistaa, mutta hänen ei välttämättä tarvitse myöskään aloittaa kokonaan uutta tutkintoa vain siksi, että toimiala vaihtuu.

Osaamisen uudelleenmuotoilussa ei ole kyse vanhan osaamisen hylkäämisestä vaan sen tunnistamisesta, mitä kaikkea olemassa olevalla osaamisella voidaan saada aikaan myös uudessa ympäristössä.

Siksi oman osaamisen kartoittamista ei kannata aloittaa pelkästään listaamalla aikaisempia työpaikkoja ja tehtävänimikkeitä. Huomattavasti hyödyllisempää on selvittää, millaisia ongelmia olet ratkaissut, mitä olet kehittänyt, mistä olet kantanut vastuuta ja millaisia tuloksia olet saanut aikaan. Näistä alkavat löytyä ne osaamiskokonaisuudet, joita voidaan lähteä tarjoamaan myös muille yrityksille.

2. Osaaminen muuttuu kaupallisesti kiinnostavaksi vasta, kun se vastaa jonkun tarpeeseen

Sinulla voi olla kolmekymmentä vuotta kokemusta, useita tutkintoja ja valtava määrä erityisosaamista, mutta miksi yritys maksaisi juuri siitä? Tätä kysymystä moni osaaja välttelee, vaikka siihen pitäisi pystyä vastaamaan ennen ensimmäistäkään myyntikeskustelua.

Yritys ei yleensä osta osaamista vain saadakseen lisää osaamista, vaan tarvitsee sitä jonkin tavoitteen saavuttamiseen, ongelman ratkaisemiseen tai riskin pienentämiseen. Siksi oman osaamisen kaupallista arvoa kannattaa tarkastella yrityksen liiketoiminnan näkökulmasta eikä pelkästään sen perusteella, kuinka vaativissa tehtävissä olet aikaisemmin työskennellyt.

Palataan metsäteollisuuden asiantuntijaan ja tarkastellaan, miten hänen osaamisensa voisi vastata erilaisten yritysten tarpeisiin.

Osaaminen	Yrityksen mahdollinen tarve	Mitä osaamisella voidaan saada aikaan?
Energiatehokkuuden kehittäminen	Energiakustannukset ovat liian korkeat	Energiankulutuksen ja kustannusten pienentäminen
Kunnossapidon kehittäminen	Laitteiden häiriöt aiheuttavat tuotantokatkoksia	Käytettävyyden ja toimintavarmuuden parantaminen
Investointiprojektien johtaminen	Yritys suunnittelee uutta tuotantokapasiteettia	Investoinnin hallittu toteuttaminen
Turvallisuuskriittisen toiminnan johtaminen	Toimintaan liittyy merkittäviä turvallisuusriskejä	Riskienhallinnan ja toimintatapojen kehittäminen
Tuotantoprosessien kehittäminen	Tuotannon tehokkuus tai laatu ei vastaa tavoitteita	Prosessien, laadun ja kannattavuuden parantaminen

Ensimmäisessä sarakkeessa on osaaminen, toisessa yrityksen mahdollinen ongelma tai tavoite ja kolmannessa se, mitä yritys voisi saada osaamista hyödyntämällä aikaan. Juuri tämä yhteys pitää tehdä asiakkaalle näkyväksi, sillä pitkä kokemus ei yksin kerro, miksi yrityksen kannattaisi ostaa osaamistasi.

Jos pystyt osoittamaan, miten kokemuksesi auttaa yritystä ratkaisemaan sille kalliin tai muuten merkittävän ongelman, osaamisesi kaupallinen arvo muuttuu huomattavasti helpommin ymmärrettäväksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että jokaisesta tunnistetusta osaamisesta syntyisi automaattisesti myytävä palvelu. Ensin pitää selvittää, onko yrityksillä kyseistä tarvetta, kuinka merkittävä se niille on ja ovatko ne valmiita käyttämään rahaa sen ratkaisemiseen.

3. Selvitä, missä muualla osaamisestasi voisi olla hyötyä

Jos olet rakentanut koko urasi yhdelle toimialalle, saatat pitää itseäsi niin vahvasti kyseisen alan osaajana, ettet edes huomaa muualla olevia mahdollisuuksia. Yritysten ongelmat eivät kuitenkaan aina noudata toimialarajoja, sillä kustannuksia pitää hallita, investointeja toteuttaa, asiakkaita hankkia, toimintaa kehittää ja riskejä pienentää käytännössä kaikilla toimialoilla.

Tämä ei tarkoita, että sama ratkaisu toimisi sellaisenaan kaikkialla, mutta ongelman ratkaisemiseen tarvittavasta osaamisesta osa voi olla siirrettävissä. Siksi osaamisen uudelleenmuotoilussa kannattaa erottaa toisistaan kolme asiaa.

Toimialariippumaton osaaminen tarkoittaa sellaista osaamista, jota voidaan hyödyntää useilla toimialoilla ilman merkittävää uudelleenkouluttautumista. Esimerkiksi projektien johtaminen, prosessien kehittäminen, talouden suunnittelu ja muutoksen johtaminen voivat olla tällaisia osaamiskokonaisuuksia, vaikka niiden soveltaminen edellyttäisikin uuden toimintaympäristön ymmärtämistä.

Uuteen toimintaympäristöön sovellettava osaaminen tarkoittaa puolestaan osaamista, jonka periaatteet ovat käyttökelpoisia myös muualla mutta jonka hyödyntäminen vaatii uuden toimialan teknologioiden, toimintamallien tai erityispiirteiden opettelua. Esimerkiksi metsäteollisuuden tuotantoprosessien kehittämisessä hankittu kokemus voi tarjota hyödyllisen pohjan energia-alan tai datakeskusten toiminnan kehittämiseen, vaikka toimintaympäristöissä on myös merkittäviä eroja.

Puuttuva osaaminen ja pätevyydet pitää tunnistaa erikseen, koska kaikkea ei voi korvata aikaisemmalla kokemuksella. Joissakin tehtävissä tarvitaan toimialakohtaista erityisosaamista, lakisääteisiä pätevyyksiä tai muuta sellaista asiantuntemusta, jota henkilöllä ei vielä ole.

Näiden erottaminen toisistaan auttaa välttämään kaksi yleistä virhettä. Joko kuvittelet, ettei osaamisellasi ole käyttöä muualla, vaikka todellisuudessa olisi, tai lähdet tarjoamaan palvelua, jonka toteuttamiseen osaamisesi ei vielä riitä.

Osaamisen uudelleenmuotoilu ei tarkoita sitä, että väittäisit osaavasi jotain, mitä et osaa. Se tarkoittaa nykyisen osaamisesi todellisen käyttökelpoisuuden tunnistamista myös uusissa tilanteissa.

4. Yrityksen tarve ratkaisee, mikä työmuoto kannattaa valita

Oletetaan, että olet tunnistanut yrityksen, jolla on ongelmia tuotannon tehokkuudessa. Tämä ei vielä kerro, tarvitseeko yritys työntekijän, interim-johtajan, fractional-asiantuntijan vai konsultin, sillä samaan ongelmaan voidaan vastata useammalla tavalla.

Työmuodon valintaa varten pitää selvittää viisi asiaa: mitä yrityksessä pitää saada aikaan, kuinka paljon osaamista tarvitaan, kuinka pitkään tarve jatkuu, millaista vastuuta ja päätösvaltaa tehtävä edellyttää sekä onko yrityksellä todelliset edellytykset hyödyntää ostamaansa osaamista.

Jos yritys tarvitsee ulkopuolisen asiantuntijan selvittämään tuotannon pullonkaulat ja rakentamaan kehittämissuunnitelman, konsultointitoimeksianto voi olla järkevä vaihtoehto. Jos taas yritys tarvitsee kokeneen johtajan vastaamaan koko tuotannon muutoksen toteuttamisesta määräajaksi, interim voi sopia tilanteeseen paremmin. Pienemmässä yrityksessä jatkuva mutta rajallinen tuotannon kehittämisen tarve voidaan puolestaan ratkaista fractional-palvelulla.

Tarpeen kesto ja tarvittava työpanos vaikuttavat merkittävästi siihen, mikä vaihtoehto on tarkoituksenmukainen. Pysyvä kokoaikainen tarve voi puoltaa työsuhdetta, kun taas määräaikainen johtamistarve voi sopia interim-toimeksiannoksi. Samalla pitää arvioida, riittääkö asiantuntijan tekemä selvitys tai suositus vai tarvitaanko henkilöä johtamaan toteutusta ja kantamaan siitä vastuuta.

Erityisen tärkeänä pidän kuitenkin viimeistä kysymystä, joka jää monessa toimeksiannossa aivan liian vähälle huomiolle.

Yrityksen halu ostaa osaamista ja sen valmius hyödyntää ostamaansa osaamista ovat kaksi eri asiaa.

Yritys voi haluta fractional-johtajan, mutta jos hänelle ei anneta tarvittavaa tietoa, toimivaltaa tai mahdollisuutta osallistua olennaiseen päätöksentekoon, hänen mahdollisuutensa saavuttaa odotettuja tuloksia voivat jäädä hyvin rajallisiksi. Sama koskee interim-johtajaa, jonka pitäisi toteuttaa merkittävä muutos ilman johdon tukea, tai advisoria, jonka näkemyksiä pyydetään mutta jonka kanssa ei olla valmiita käsittelemään todellisia ongelmia.

Siksi ennen toimeksiannon aloittamista kannattaa selvittää myös asiakkaan sitoutuminen, käytettävissä olevat resurssit ja päätöksenteon edellytykset. Muuten sekä asiakas että osaaja voivat päätyä pettymään lopputulokseen, vaikka itse osaaminen olisi ollut juuri oikeanlaista.

5. Työsuhde, interim, fractional, konsultti, freelancer, advisor vai hallitustyö?

Kun yrityksen tarve on tunnistettu, eri vaihtoehtoja voidaan vertailla huomattavasti järkevämmin. On kuitenkin hyvä ymmärtää, etteivät nämä seitsemän vaihtoehtoa ole keskenään täysin samanlaisia.

Työsuhde on työn tekemisen oikeudellinen muoto. Interim, fractional ja konsultointi kuvaavat erilaisia tapoja järjestää ja tarjota osaamista, ja niitä voidaan toteuttaa erilaisilla sopimusjärjestelyillä. Freelancerina toimiminen puolestaan kuvaa itsenäistä toimeksiantopohjaista työskentelyä, joka voi tapahtua esimerkiksi yrittäjänä tai tietyissä tilanteissa työsuhteessa. Advisor ja hallituksen jäsen ovat rooleja, eivät varsinaisia työmuotoja.

Tämä ero on tärkeä myös siksi, ettei esimerkiksi interim-johtajaksi ryhtyminen automaattisesti tarkoita yrittäjäksi ryhtymistä.

Vaihtoehto	Millaisessa tarpeessa erityisen hyödyllinen?	Mitä osaajalta edellytetään?
Työsuhde	Jatkuva osaamistarve osana organisaatiota	Tehtävään soveltuva osaaminen ja valmius toimia työnantajan johdon alaisuudessa
Interim	Määräaikainen johtamis-, muutos- tai asiantuntijatarve	Kyky ottaa vastuu nopeasti ja saada tuloksia rajatussa ajassa
Fractional	Jatkuva mutta osa-aikainen johtamis- tai asiantuntijatarve	Kyky rajata vastuut, priorisoida ja toimia rajallisella työpanoksella
Konsultointi	Rajattu ongelma, selvitys, kehittämistarve tai projekti	Kyky tunnistaa asiakkaan ongelma ja tarjota siihen ostettava ratkaisu
Freelancer	Erilliset asiantuntijatehtävät, projektit tai tuotokset	Kyky toteuttaa toimeksiannot itsenäisesti ja hallita omaa työskentelyä
Advisor	Johdon tai omistajien tarve ulkopuoliselle näkemykselle	Kokemus, asiantuntemus ja kyky haastaa päätöksentekoa
Hallitustyö	Yrityksen hallinnon, strategian ja päätöksenteon osaamistarve	Hallitustyöhön soveltuva osaaminen ja valmius kantaa lakisääteistä vastuuta

Taulukko ei tarkoita, että jokaisella tarpeella olisi vain yksi oikea ratkaisu. Esimerkiksi sama asiantuntija voi tarjota yritykselle ensin konsultointiprojektin ja myöhemmin jatkuvaa fractional-palvelua. Interim-toimeksiannon jälkeen yrityksellä voi puolestaan olla tarvetta rajatulle neuvonannolle.

Työmuotojen yhdistäminen voi olla järkevää, kunhan eri toimeksiantojen vastuut, tavoitteet ja mahdolliset eturistiriidat huomioidaan. Oleellista ei ole löytää osaamisellesi mahdollisimman hienoa nimikettä vaan sellainen tapa tarjota sitä, joka palvelee sekä asiakkaan tarvetta että sinun tavoitteitasi.

6. Älä rakenna palvelua vain siksi, että itse haluaisit myydä sitä

Yksi osaamisen myynnin suurimmista kompastuskivistä on se, että ihminen innostuu interimistä, fractionalista tai advisor-roolista ja päättää rakentaa itselleen palvelun selvittämättä ensin, millaisilla yrityksillä olisi tarvetta juuri hänen osaamiselleen.

Hän päivittää LinkedIn-profiilinsa, perustaa mahdollisesti yrityksen ja alkaa kertoa verkostolleen olevansa käytettävissä toimeksiantoihin. Mutta se, että itse haluaa myydä jotain, ei vielä tarkoita, että joku toinen haluaisi ostaa sitä.

Voit haluta fractional-talousjohtajaksi, mutta jos kohdeyrityksesi tarvitsevatkin vain rajatun kassavirran kehittämisprojektin, tarjoamasi jatkuva johtamispalvelu ei välttämättä vastaa niiden tarpeeseen. Voit haluta interim-johtajaksi, mutta jos osaamisellesi löytyy kysyntää lähinnä yksittäisissä kehittämisprojekteissa, konsultointi voi olla ainakin alkuvaiheessa kaupallisesti järkevämpi vaihtoehto.

Sama koskee hallitustyötä. Yritykset eivät valitse hallituksiinsa ihmisiä vain siksi, että nämä haluaisivat hallitustyöhön, vaan hallituksen jäsenellä pitää olla sellaista osaamista, kokemusta tai näkökulmaa, jota yrityksen hallituksessa tarvitaan.

Oma kiinnostuksesi on tärkeä, mutta se ei yksin riitä palvelun rakentamisen lähtökohdaksi. Ennen kuin käytät kuukausia palvelusi kehittämiseen, selvitä, onko sille todellista kysyntää ja millaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja potentiaalisilla asiakkailla on käytettävissään.

Tässä kannattaa myös erottaa toisistaan kiinnostus, ostohalukkuus ja toteutunut kauppa. Se, että muutama tuttu kehuu palveluideaasi, ei vielä kerro, olisiko joku valmis maksamaan siitä.

7. Osaamisen uudelleenmuotoilusta ostettavaksi palveluksi

Otetaan esimerkiksi markkinointijohtaja, jolla on kokemusta kansainvälisen B2B-liiketoiminnan kasvattamisesta. Hän voisi hakea uutta markkinointijohtajan työpaikkaa, mutta jos tarkastelemme hänen osaamistaan yritysten tarpeiden kautta, vaihtoehtoja voi löytyä huomattavasti enemmän.

Ensimmäiseksi tunnistetaan osaaminen ja näytöt. Hän osaa esimerkiksi rakentaa kansainvälisiä markkinointistrategioita, kehittää asiakashankintaa, johtaa markkinointitiimejä ja yhdistää markkinoinnin liiketoiminnan tavoitteisiin. Lisäksi hänellä on näyttöä siitä, millaisia tuloksia näillä toimenpiteillä on saatu aikaan.

Seuraavaksi tunnistetaan yritysten mahdolliset tarpeet. Kasvuyrityksellä voi olla tarve kansainvälistyä, mutta sillä ei ole omaa kokenutta markkinointijohtajaa. Toisessa yrityksessä markkinointi ei tuota riittävästi myynnillisiä mahdollisuuksia, kolmannessa markkinointijohtaja on lähtenyt ja uuden rekrytointi vie aikaa. Neljännen yrityksen johto puolestaan kaipaa ulkopuolista näkemystä markkinoinnin strategisiin valintoihin.

Kolmannessa vaiheessa muotoillaan osaamisesta eri tarpeisiin sopivia palveluita. Ensimmäiselle yritykselle voisi sopia jatkuva fractional-markkinointijohtajan palvelu, toiselle rajattu markkinoinnin ja myynnin yhteistyön kehittämisprojekti konsultointina, kolmannelle määräaikainen interim-markkinointijohtaja ja neljännelle advisor-palvelu, jossa yrityksen johtoa sparrataan strategisissa markkinointikysymyksissä.

Neljänneksi selvitetään, mitä yritykset oikeasti tarvitsevat ja ovat valmiita ostamaan. Tässä kohtaa ei kannata olettaa, että kaikki neljä palvelua olisivat automaattisesti kaupallisesti kannattavia. Pitää selvittää, löytyykö kyseisiä tarpeita riittävästi, millaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja yrityksillä on ja miten oma palvelu erottuu niistä.

Viimeisessä vaiheessa rakennetaan ostettava palvelu. Palvelulle määritellään kohdeasiakas, ratkaistava ongelma, tavoiteltu lopputulos, toteutustapa, vastuut, rajaukset ja hinnoittelun perusteet. Tämän jälkeen palvelua voidaan lähteä testaamaan, markkinoimaan ja myymään järjestelmällisesti.

Tässä esimerkissä emme aloittaneet päättämällä, että markkinointijohtajasta tehdään interim-johtaja. Aloitimme tunnistamalla hänen osaamisensa ja selvittämällä, millaisiin tarpeisiin sillä voitaisiin vastata. Työmuoto valittiin vasta sen jälkeen, kun ymmärsimme, mitä yritys olisi ostamassa.

Juuri näin osaamisen myyntiä pitäisi mielestäni lähestyä huomattavasti nykyistä useammin.

8. Sopivin työmuoto ei ole välttämättä se, jossa voisit ansaita eniten

Kun olet tunnistanut osaamisellesi mahdollisia ostajia ja erilaisia tapoja tarjota sitä, pitää vielä selvittää, mitkä vaihtoehdot sopivat sinulle itsellesi. Tässä kohtaa kannattaa unohtaa hetkeksi muiden menestystarinat, sillä se, että joku toinen laskuttaa interim-toimeksiannosta huomattavia summia, ei tarkoita, että sama työmuoto sopisi sinulle.

Eikä se, että joku kertoo fractional-uransa tuomasta vapaudesta, tarkoita, että useamman asiakkaan samanaikainen palveleminen olisi juuri sinun unelmasi.

Omaa soveltuvuutta kannattaa arvioida ainakin taloudellisen tilanteen, riskinsietokyvyn, työskentelytapojen, myyntivalmiuksien, vastuiden, päätösvallan ja elämäntilanteen näkökulmista.

Kuinka paljon tulojen vaihtelua pystyt kestämään ja onko sinulla taloudellista puskuria tilanteisiin, joissa toimeksiantoja ei ole? Haluatko keskittyä yhteen organisaatioon vai nautitko useamman asiakkaan kanssa työskentelystä? Oletko valmis käyttämään aikaa asiakashankintaan, palveluiden markkinointiin ja kaupallisiin neuvotteluihin?

Samalla kannattaa miettiä, millaisia vastuita haluat kantaa ja kuinka paljon päätösvaltaa tarvitset voidaksesi tehdä työsi hyvin. Myös matkustaminen, asiakkaiden tavoitettavissa oleminen ja oman osaamisen kehittäminen erilaisissa ympäristöissä voivat vaikuttaa siihen, mikä työmuoto sopii juuri sinulle.

Näihin kysymyksiin ei ole yhtä oikeaa vastausta, eivätkä vastaukset välttämättä pysy samoina koko työuran ajan. Sinulle parhaiten sopiva työmuoto voi olla erilainen kolmekymppisenä, viisikymppisenä ja eläkeiän lähestyessä.

Siksi työmuodon valintaa ei kannata ajatella lopullisena päätöksenä. Voit muuttaa tapaasi hyödyntää osaamistasi ilman, että sinun tarvitsee samalla hylätä koko aikaisempi työurasi.

9. Portfolioura mahdollistaa useamman työmuodon yhdistämisen

Yksi merkittävimmistä muutoksista omassa ajattelussa voi olla sen ymmärtäminen, ettei työuraa tarvitse rakentaa vain yhden työmuodon varaan. Voit olla työsuhteessa ja toimia sen rinnalla hallituksen jäsenenä, tehdä interim-toimeksiantoja ja tarjota niiden välissä konsultointipalveluita tai rakentaa toimeentulosi muutamasta jatkuvasta fractional-asiakkuudesta ja täydentää sitä advisor-toimeksiannoilla.

Tätä kutsutaan portfoliouraksi, jonka tarkoituksena ei kuitenkaan ole kerätä mahdollisimman montaa erilaista työtä tai ammattinimikettä. Tarkoituksena on rakentaa omaan osaamiseen, tavoitteisiin ja elämäntilanteeseen sopiva kokonaisuus, jossa osaamista voidaan hyödyntää useammalla tavalla.

Portfolioura voi myös hajauttaa toimeentuloon liittyviä riskejä, jos tulot muodostuvat useammasta toisistaan riippumattomasta lähteestä. Useampi asiakas ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita turvallisempaa toimeentuloa, sillä jos kaikki asiakkaasi toimivat samalla vaikeuksissa olevalla toimialalla, saatat huomata menettäväsi useamman toimeksiannon samanaikaisesti.

Myös portfoliourassa pitää siis ymmärtää, millaisista asiakkaista, toimialoista ja tulonlähteistä oma kokonaisuus muodostuu. Lisäksi on huomioitava sopimukset, mahdolliset eturistiriidat, kilpailukiellot, ajankäyttö ja eri rooleihin liittyvät vastuut.

Hyvin rakennettu portfolioura voi tarjota vapautta ja monipuolisia mahdollisuuksia, mutta huonosti rakennettuna siitä voi tulla vain kokoelma päällekkäisiä velvollisuuksia ja jatkuvaa kiirettä.

10. Osaamisen myynnissä ratkaisee lopulta ostaja

Suomessa puhutaan paljon siitä, miten ihmisten pitäisi kehittää osaamistaan, kouluttautua uudelleen ja mukautua työelämän muutoksiin. Huomattavasti vähemmän puhutaan siitä, miten yritysten pitäisi kehittää omaa tapaansa tunnistaa ja ostaa tarvitsemaansa osaamista.

Jos yrityksellä on ongelma, johon tarvitaan kokenutta asiantuntijaa muutamaksi kuukaudeksi, miksi ensimmäinen ratkaisu olisi välttämättä uuden vakituisen työntekijän rekrytointi? Jos yritys tarvitsee strategista markkinointiosaamista yhden päivän viikossa, miksi sen pitäisi ostaa sitä viideksi päiväksi tai jättää kokonaan ostamatta?

Ja jos yrityksen hallituksesta puuttuu kriittistä osaamista, miksi hallituspaikka pitäisi täyttää pelkästään tuttujen verkostojen kautta sen sijaan, että etsittäisiin yrityksen tarpeeseen parhaiten soveltuvaa osaajaa?

Suomessa ei ole osaajapulaa vaan osaamisen hyödyntämisen pula.

Tällä en tarkoita, etteikö joillakin toimialoilla tai tietyissä tehtävissä voisi olla todellista osaajapulaa. Tarkoitan sitä, että meillä on valtavasti osaamista, jota ei tällä hetkellä osata hyödyntää riittävän monipuolisesti.

Jos osaajat eivät tunnista, miten heidän osaamistaan voisi myydä, eivätkä yritykset tunnista, millä kaikilla tavoilla osaamista voisi ostaa, kohtaanto-ongelmaa ei ratkaista pelkästään lisäämällä koulutusta tai työpaikkailmoituksia.

Tarvitsemme parempia tapoja tunnistaa, muotoilla, markkinoida, myydä ja ostaa osaamista, ja juuri tähän PiaDotsin osaamisen uudelleenmuotoilun ajattelu perustuu.

Mistä sinun kannattaa aloittaa?

Jos olet tähän asti ajatellut, että seuraava askel työurallasi tarkoittaa uuden työpaikan löytämistä, suosittelen tarkastelemaan asiaa hieman laajemmin. Sinun ei tarvitse heti ryhtyä yrittäjäksi, interim-johtajaksi, fractional-asiantuntijaksi tai advisoriksi, eikä sinun tarvitse päättää, että haluat rakentaa portfoliouran.

Aloita selvittämällä, mitä osaamista sinulla on, millaisiin yritysten tarpeisiin sillä voisi vastata ja millaisia mahdollisuuksia sen hyödyntämiseen voisi löytyä. Vasta sen jälkeen kannattaa päättää, mitä vaihtoehtoja lähdet tavoittelemaan.

Jos haluat tutustua eri työmuotojen ja roolien mahdollisuuksiin tarkemmin, suosittelen lukemaan myös kaksi aikaisempaa artikkeliani, joissa käsittelen työsuhteen, interimin, fractionalin, konsultoinnin, freelancerina toimimisen, advisor-roolin ja hallitustyön hyviä ja huonoja puolia.

Osaamisen työmuotojen ja roolien huonot puolet

Osaamisen työmuotojen ja roolien hyvät puolet

Näiden avulla pystyt arvioimaan vaihtoehtojen sopivuutta huomattavasti realistisemmin ja tunnistamaan myös sellaisia mahdollisuuksia, joita et ehkä aikaisemmin ole tullut ajatelleeksi.

Haluatko selvittää, miten omasta osaamisestasi voisi rakentaa myytävän palvelun?

Jos haluat kartoittaa oman osaamisesi mahdollisuuksia mutta et oikein tiedä, mistä aloittaisit, varaa maksuton Osaaminen myytäväksi palveluksi -kartoituskerta kanssani.

Keskustelemme osaamisestasi, tavoitteistasi ja siitä, millaisiin yritysten tarpeisiin sitä voisi lähteä tarjoamaan. Samalla voimme alustavasti arvioida, mitkä työmuodot ja roolit voisivat sopia sinulle ja mitä niiden hyödyntäminen edellyttäisi.

Sinun ei tarvitse tulla tapaamiseen valmiin palveluidean kanssa, sillä juuri sen mahdollisuuksia lähdemme yhdessä selvittämään.

Varaa maksuton Osaaminen myytäväksi palveluksi -kartoituskerta ja selvitetään, mitä kaikkea nykyisellä osaamisellasi voisi tehdä.

https://calendly.com/piadots/osaaminen-palveluksi-kartoituskerta-ilmainen